logo

Tapahtui kuvataiteessa

Poimintoja kuvataiteen tapahtumista

1972


Helsingissä perustettiin Pahvisti-ryhmä, johon kuului keskisuomalainen taiteilija Erkki Hirvelä. Teemoina olivat edullista grafiikkaa kansalle, kollektiivista työskentelyä, taiteen vieminen arkiympäristöön, taiteen ja arkkitehtuurin yhteys. Ryhmä julkaisi manifestinsa Taide-lehdessä.


Perustettiin kokeellisen taiteen Dimensio-ryhmä, jonka jäseniä yhdisti kiinnostus tieteeseen, taiteeseen ja teknologiaan. Jyväskylässä asunut Unto E. Hämäläinen oli yksi perustajajäsenistä.

Unto Hämäläinen, Ripsiäinen, 1979. Mobileveistos. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jyväskylän taidemuseon kuva-arkisto.

1973


Valmistui Alvar Aalto -museo rakennus, jossa olivat tilat myös Jyväskylän kaupungin taidekokoelmille. Taidehankintojen painopisteeksi tuli taidegrafiikka.


Opetusministeriön rahoittama Keski-Suomen aluetaidemuseokokeilu alkoi Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon yhteistyönä. Tavoitteena oli kuvataidepalvelujen tasapuolinen tarjonta läänin asukkaille. Toiminta siirtyi kokonaan Alvar Aalto -museon hoidettavaksi 1976. Aluetaidemuseoksi museo nimettiin 1981.

Matti Waskilampi, Lyhyt rukous, 1974. Tussipiirustus, 40 x 52 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Hannu-Pekka Auraneva.

1974


Jyväskylän yliopiston taidehistorian apulaisprofessori Olli Valkonen ja viitasaarelainen taidegraafikko Matti Waskilampi esittivät keväällä ideoimansa suunnitelman kansainvälisestä grafiikan näyttelystä Alvar Aalto -museoseuralle ja Suomen Taidegraafikot ry:lle, jotka perustivat kesällä Luova Grafiikka -yhdistyksen. Tarkoituksena oli järjestää joka kolmas vuosi kansainvälinen Graphica Creativa -näyttely.

Ester ja Jalo Sihtolan Taidesäätiön kokoelman noin 1 000 teosta siirtyivät deponointisopimuksella Alvar Aalto -museon säätiölle. Kokoelmasta muodostui museon kuvataiteen peruskokoelma.


Jyväskylän kaupunki ja opetusministeriö tukivat kuvataiteilijoiden työskentelyä rahoittamalla Jyväskylään valmistuneen ateljeetalon, jossa oli työskentelytilat kuudelle taiteilijalle.

1975


Ensimmäinen Graphica Creativa -näyttely avattiin Jyväskylän Kesän avajaispäivänä vierekkäin sijaitsevissa Alvar Aalto -museossa ja Keski-Suomen museossa. Esillä oli yli 600 teosta 14 maasta, noin 140 taiteilijalta.


Jyväskylän maalaiskunta, Saarijärvi ja Kinnula valittiin Keski-Suomesta kulttuuritoimintakokeilun kunniksi.


Helsingissä pidettiin ETY-kokous 30.7.

Takesoda Matsutani, Kohde-6, 1974. Grafiikka, serigrafia, 68 x 52 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jyväskylän taidemuseon kuva-arkisto.

1976


Aluetaidemuseotoiminta painottui 1970-luvulla näyttelyihin, jotka kiersivät eri puolilla Keski-Suomen lääniä.


Jyväskylässä järjestettiin valtakunnalliset taidemuseopäivät. Päivien teemana oli taidekasvatus ja taidemuseot. Osallistujia oli noin sata.

Reignheidur Jónsdóttir, Kansanjohtajat, 1976. Grafiikka, viivasyövytys, akvatinta, kuivaneula, 49 x 64 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Hannu-Pekka Auraneva.

1977


Jyväskylän kulttuurilautakunta, jossa toimi muun muassa kuvataidejaosto, aloitti toimintansa. Jämsässä, Jämsänkoskella ja Kuhmoissa kulttuurilautakunnat perustettiin jo 1971.


Valokuva alkoi saada taidemuotona jalansijaa Jyväskylässä 1970-luvun lopulta lähtien. Valokuvanäyttelyitä oli muun muassa Alvar Aalto -museossa, Keski-Suomen museossa, Galleria Pinacothecassa ja Jyväskylän Talvi -tapahtumassa.


Jyväskylän Taiteilijaseurassa on jäseniä noin 50.


Punk-musiikki sai alkunsa Isossa-Britanniassa: ilmestyi levy Never Mind the Bollocks, Here’s the Sex Pistols.

1978


Jyväskylässä aloitti toimintansa Keski-Suomen läänintaiteilija Juho Karjalaisen käynnistämänä Suomen ensimmäinen kunnallinen Grafiikan Paja, jossa oli työskentelytilat ammattigraafikoille, mutta joka järjesti grafiikankursseja myös harrastajille. Kurssi- ja näyttelytoimintaa organisoi kulttuuriohjaaja Hannu Castrén 1980-luvun puoliväliin saakka.


Museossa aloitettiin uutena toimintamuotona kuvallisen ilmaisun Lasten taidekerhot, joihin osallistui viikoittain 50–70 lasta ja nuorta.


Museossa aloitettiin croquispiirustusillat eli elävän mallin piirtäminen. Ohjaajana toimi läänintaiteilija Juho Karjalainen.


Helsingissä, Suomenlinnassa aloitti toimintansa Pohjoismainen taidekeskus, jolloin yhteydet Pohjoismaihin vilkastuivat.

1979


Alvar Aalto -museo kunnallistettiin ja se siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan. Museon hoitoon siirtyi myös Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Museo aloitti oman tiedotuslehden, Museotaitteen, julkaisemisen.


Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunta järjesti ideakilpailun tilateoksen saamiseksi kirjasto-työväenopiston sisääntuloaulaan. Toteutettavaksi työksi valittiin Kari Huhtamon ehdotus Tiedon puu. Jyväskylän kaupungin pääkirjasto avattiin yleisölle 1980.


Tuomari Nurmion ja Köyhien ystävät -yhtyeen albumi Kohdusta hautaan ilmestyi.


Margaret Thatcher valittiin Ison-Britannian pääministeriksi: virassa vuoteen 1990.

1980


Jaettiin ensimmäistä kertaa Jyväskylän kaupungin taidepalkinto ja kuvataiteilijan vuosiapuraha.


Naiskuvataiteilijoiden esiinmarssi: Marjatta Tapiola, Leena Luostarinen, Marika Mäkelä, Silja Rantanen, Mari Rantanen, Raili Tang. Kolmella ensimmäisellä oli läpimurtonäyttelyt gallerioissa vuonna 1980.


Taiteilija-kriitikko Erkki Pirtolan perustaman Ö-ryhmän näyttely Viimeinen ehtoollinen Vanhan ylioppilastalon galleriassa Helsingissä.


Pelle Miljoonan albumi Moottoritie on kuuma, Eppu Normaalin albumi Akun tehdas sekä Juice Leskisen laulu Viidestoista yö ilmestyvät.


Ensimmäiset AIDS-tapaukset tulivat esiin Yhdysvalloissa.

Marra Lampi, Nimetön, 1980. Grafiikka, serigrafia, 40 x 80 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Uula Kontio.

1981


Jyväskylä sai Suomen Taiteilijaseuran kuntatunnustuksen vilkkaasta kuvataidetoiminnasta.


Suomen Taidegraafikot ry:n taidegrafiikkakokoelma deponoitiin Alvar Aalto -museolle.


Jyväskyläläisten valokuvaajien Fotogenesis-ryhmä (1981–n. 1989) perustetaan, Fotogenesis-valokuvajulkaisut 1981–1985. Ryhmään kuuluivat: Pekka Helin, Mikko Hietaharju, Martti Kapanen / Kapa, Ilkka Keskinen, Matti Salmi sekä Lasse Anttonen ja Toivo Salonen. Ryhmä sai toiminnastaan valokuvataiteen valtionpalkinnon 1984.


Kolo-ryhmä, joka koostui kuvaamataidonopettajista, mutta myös muiden ammattien edustajista, syntyi Keski-Suomen taidetoimikunnan järjestämällä kuvataideleirillä elokuvaohjaaja Mikko Niskasen Käpykolossa.

Mikko Hietaharju, Lautturi, 1985. Valokuva, käsinvärjätty, 26 x 38 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jyväskylän taidemuseon kuva-arkisto.

1982


Taidegraafikko Marjatta Nuoreva Keski-Suomen läänintaiteilijana 1982–1986.


Vuoden 1982 Dokumenta ja Zeitgeist -näyttelyt Saksassa ja edellisen vuoden Lontoon The New Spirit of Painting -näyttely sekä Italian transavanguarde aloittivat uusekspressionismin nousun.


Oulunsalon kunnantalo aloittaa postmodernin arkkitehtuurin Suomessa.


Steven Spielbergin tieteiselokuva E.T. Extra-Terrestrial.


IBM lanseeraa ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneen.

Jan Kenneth Weckman, Mitta, sarjasta Sense, 1982. Maalaus, sekatekniikka, 52 x 72 cm.
Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Ville Röyttä.

1983


Jyväskylän grafiikan paja siirtyi entiseen harmonitehtaaseen, Halosen taloon. Galleria Harmonian näyttelytilat avattiin kesällä. Rakennuksen kellarikerrokseen sijoitettiin Jyväskylän Taiteilijaseuran toimitilat ja yläkertaan Grafiikan pajan vierashuoneet. Rakennuksessa oli myös pimiö. Muutaman vuoden tiloissa toimi myös Keski-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen keramiikkapaja.


Jyväskylään perustettiin Graka ry, jonka tehtävänä oli materiaalivaraston hankkiminen ja myyntipisteen perustaminen Grafiikan pajalle sekä julkaisutoiminta ja näyttelyiden järjestäminen.


1983–1985 Jyväskylän Taiteilijaseuraan liittyi useita taidekoulun käyneitä uusia, nuoria jäseniä.


Helsinkiin perustetaan Nykytaiteen museo ry. Koko 1980-lukua leimaa julkinen keskustelu lehdistössä, komiteoissa ja seminaareissa nykytaiteen museon perustamisesta.


Ars 83 Helsinki -näyttely löi yleisöennätykset, jopa 6 000 kävijää päivässä. Videotaide tuli laajan yleisön tietoon.

1984


Kansainvälinen taidegrafiikan näyttely Graphica Creativa ’84 Jyväskylässä. Luova Grafiikka ry jakoi ensimmäistä kertaa Pro Graphica -palkinnon, jonka sai muun muassa Outi Heiskanen. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa esiintyi Record Singers Performanssiryhmän jäsenistä Outi Heiskanen ja Hannu Väisänen täydennettynä Pentti Kaskipurolla.


Jyväskylän ensimmäinen kaupallinen galleria, JT-galleria (1984–1989), aloitti toimintansa.


Jyväskylän yliopistolle lahjoitettiin Jorma ja Anna-Liisa Tissarin nykytaiteenkokoelma (85 teosta), joka sijoitettiin taidehistorian laitoksen tiloihin.


Läänintaiteilijajärjestelmä vakinaistettiin kymmenen vuoden kokeiluajan jälkeen. Jokaiseen lääniin perustettiin kolme läänintaiteilijan toimea. Keski-Suomessa jatkoivat Marjatta Nuoreva (kuvataide), Jarmo Valkola (elokuva) ja Markku Asunta (taideteollisuus).


Madonnan levy Like a Virgin tekee hänestä 1980-luvun tyyli-ikonin.

Outi Heiskanen, Ihailtu kaunotar, 1979. Grafiikka, viivasyövytys, kaiverrus, akvatinta, 10,5 x 7,5 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jari Kuskelin.

1985


Avattiin Jyväskylän Taiteilijaseuran ylläpitämä Galleria Becker. Toimintansa aloitti myös taitelijaseuran Taidelainaamo, joka myy ja vuokraa keskisuomalaista kuvataidetta.


Äänekoskelle perustettiin grafiikan paja.


Radio City aloittaa toimintansa Helsingissä.


Mihail Gorbatšov nousee Neuvostoliiton johtoon. Uusia poliittisia käsitteitä ovat glasnost ja perestroika.


Bob Geldof järjesti Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertin Etiopian nälkäänäkevien auttamiseksi.

Kapa / Martti Kapanen, Glasnost, 1988. Valokuva, käsinvärjätty, hopeagelatiinivedos, 37 x 36 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Ville Röyttä.

1986


Yhdysvaltalaisen Karen Kuncin väripuupiirroskurssi ja japanilaisen Kunito Nagaokan akvatintakurssi Grafiikan pajalla Jyväskylässä.


Jyväskylään perustetaan kunnallinen valokuvagalleria Fotogram (1986–1994), joka aloitti toimintansa osana Alvar Aalto -museota, vuodesta 1990 toiminnasta vastasivat Luova valokuvakeskus ja Jyväskylän kaupunki.


Taiteen perusopetukseen liittyen perustettiin lapsille ja nuorille suunnattu Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu.


Perustetaan Porkkana ry, taidehistorian opiskelijoiden, kriitikoiden, taitelijoiden ja nuorten taidehistorioitsijoiden yhdistys, joka toimi Suomessa nykytaiteen museon perustamisen vauhdittamiseksi.


Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Ukrainassa, Neuvostoliitossa 26.4.

Kunito Nagaoka, ISEKI/PY XXXI, 1981. Grafiikka, viivasyövytys, 39 x 49 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jari Kuskelin.

1987


1980-luvun lopusta lähtien Jyväskylässä heräteltiin ajatusta omasta taidemuseosta, koska kuvataide oli jäänyt Alvar Aallon ja arkkitehtuurin varjoon eikä laajoille taidekokoelmille ollut pysyvää näyttelytilaa. Jyväskylän taidemuseon perustamisidea liittyi kaupungin 150-vuotisjuhliin ja taidekeskussuunnitelmiin.


Jyväskylän Taiteilijaseura lahjoitti jokaiselle Keski-Suomen kunnalle taideteoksen tarkoituksenaan innostaa kuntia hankkimaan taidetta.


Perustetaan Helsinkiin Muu ry, uuskäsite-, media- ja performanssitaitelijoiden yhdistys.


Jumalan teatterin performanssi Oulussa 17.1. aiheutti kulttuuriskandaalin.

Kirsi Tapper, Vähän heiniä, 1986. Maalaus, sekatekniikka 102 x 72 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Ville Röyttä.

1988


Ilmestyi E.A. (=taiteilijavedos) Suomalaisen taidegrafiikan aikakausjulkaisu Vol 1. Teemana oli alueellisuus sekä grafiikan työpajat ja työhuoneet Suomessa eli sama teema kuin vuoden 1987 Graphica Creativa -näyttelyssä.


Keski-Suomen taidetoimikunnan ensimmäiseksi valokuvataiteen läänintaiteilijaksi (1988–1997) valittiin Mikko Hietaharju. Saman ajanjakson läänintaitelijana toimi taidegraafikko Tarja Teräsvuori.


Grafiikan pajalla järjestettiin viikon mittainen kurssi käsintehdyn paperin valmistuksesta. Opettajana oli Eija Isojärvi ja kurssille osallistuivat Tuomo Blomqvist, Raimo Reinikainen, Erkki Hirvelä, Kari Puikkonen, Kirsi Neuvonen, Tuula Moilanen ja Frans Toikkanen.

1989


Perustetaan Luovan valokuvauksen keskus ry. Valokuvagalleria Fotogramin toiminta siirtyi Grafiikan pajan ja Galleria Harmonian tiloihin.


Jyväskylässä järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen valokuvataiteen LUMO-triennaali. Näyttelyn voi nähdä Fotogenesis-ryhmän toiminnan jatkumona, koska idea triennaalin järjestämisestä lähti ryhmän jäseniltä ja näyttelyiden kuraattoreina toimivat ryhmän jäsenistä Martti Kapanen ja Mikko Hietaharju koko tapahtuman ajan 1989–2007. LUMO ’89 oli esillä Jyväskylän messukeskuksessa, Galleria Fotogramissa ja Alvar Aalto -museossa.


Valokuva vietti 150-vuotisjuhlaansa, sillä 1839 tuli koko maailman tietoisuuteen J.M. Daguerren ja Nicéphore Niepcen kehittämä valokuvausmenetelmä.


Suolahteen perustettiin grafiikan paja.


Berliinin muuri murtuu 9.11.

Jan van der Horn, Snowdrops, 1989. Valoveistos, cibatrans, cibachrome, 75 x 50 x 11,5 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Hannu-Pekka Auraneva.

1990


Suomessa pankkikriisi, talouslama 1990–1993. Talouden pitkä nousukausi päättyy. Taiteen ostaminen vähenee merkittävästi ja moni 1980-luvulla syntynyt taidegalleria lopettaa toimintansa.


Etelä-Afrikan apartheid lakkautettiin virallisesti ja Nelson Mandela vapautuu vankilasta.

Woiciech Prazmowski, Sotakoneet, 1994. Valokuvaveistos, naru, pellava, metalli. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Ville Röyttä.

1991


Käsintehdyn paperin käytöstä grafiikassa tuli trendi 1980-lopussa. Jyväskylän Lutakossa aloitti toimintansa syksyllä kunnallinen Paperipaja, joka toimi samalla periaatteella kuin Grafiikan paja eli halukkaat taiteilijat ja harrastajat saivat vuokrata tiloja käyttöönsä. Aluksi pajalla työskenteli kolme taiteilijaa: Tuula Ollikainen, Tuula Moilanen ja Tuula Pitkänen-Mäenpää.


Valokuva-alan koulutus alkoi Petäjävedellä Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.


Nykytaiteen museon toiminta siirtyy Helsingissä juuri saneerattuun Ateneum-rakennukseen.


Jugoslaviassa syttyi sisällissota.


Mihail Gorbatšhov eroaa ja Neuvostoliitto valtiona hajosi.

Tuula Moilanen, Mooshi agmasu, 1989. Grafiikka, puupiirros, 45 x 35 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jyväskylän taidemuseon kuva-arkisto.

1992


Suomessa työttömien määrä ylittää 400 000 rajan.

Brian Maguire, Tasavaltalaisten monumentti, 1991. Grafiikka, kivipiirros, 123 x 85 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Ville Röyttä.

1993


Aloitetaan Artografia-projekti, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Suomen alueen taiteilijat ja koota bibliografiset tiedot ja teoskuvat matrikkeliksi. Dokumentointihanke jäi kesken, mutta materiaalista julkaistiin 1996 Sydänmaan kuvia -cd-rom, jossa esitellään 55 keskisuomalaista nykytaiteilijaa ja 123 teosta. Artografia-aineiston verkkosivu: http://www3.jkl.fi/kulttuuri/artografia/


Sydänmaan kuvia -näyttely oli esillä 1998 Helsingin Kaapelitehtaalla ja Jyväskylän taidemuseossa. Yhteistyöhankkeessa olivat Alvar Aalto -museon kuvataideosaston lisäksi mukana Jyväskylän Taiteilijaseura, Keuruun ja Saarijärven museot, Jyväskylän yliopiston taidehistorian ja taidekasvatuksen laitokset sekä alueen kirjastoja ja arkistoja.

1994


Jyväskylän Grafiikan pajassa työskenteli vuoden aikana 28 taiteilijaa ja harrastajaa ja järjestettiin 15 grafiikka- ja paperikurssia, joissa oli yhteensä 177 osallistujaa.


Kolilla, Lieksassa järjestettiin ympäristöestetiikan maailmankongressi ja ympäristötaidetapahtumia.


Kansanäänestyksen jälkeen Suomi päätti liittyä EU:hun.


Autolautta Estonia kaatuu merellä ja 852 hukkui, 137 pelastui.


Ulosottovelallisia oli Suomessa 457 000.

Anna-Liisa Hakkarainen, Estonia Mayday, 1994. Öljymaalaus 80 x 75 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Hannu-Pekka Auraneva.

1995


Luovan valokuvauksen keskus sai Halosen talosta toimitilat ja Galleria Harmoniasta tuli Grafiikkakeskuksen ja Luovan valokuvauksen keskuksen yhteinen näyttelytila.


Ars 95 Helsinki -näyttely Ateneumissa Helsingissä. Näyttelystä valmistui myös cd-rom, jolle pakattiin koko näyttely teksteinä, valokuvina, liikkuvina kuvina ja erilaisina ääninä.


Nokian matkapuhelimella oli mahdollista lähettää tekstiviestejä.

1996


Grafiikkakeskus vastaanotti ensimmäisen kansainväliseen Pèpiniéres-taiteilijavaihto-ohjelmaan liittyvän taidegraafikon. Englantilainen Elizabeth Hobbsin työskenteli keskuksessa kuusi kuukautta. Vierailun rahoittivat Jyväskylän kaupunki ja Taiteen keskustoimikunta.


Taiteilijoiden työllistämisprojektissa Keski-Suomen läänin taidetoimikunta työllisti puoleksi vuodeksi taidemaalari Eila Kinnusen ja kudonnan artesaani Riitta Jukaraisen tekemään Kivijärven kirjastoon ja Hankasalmen terveyskeskukseen julkiset taideteokset.


Ensimmäiset suomalaiset euroedustajat valittiin Brysseliin.

Tarja Teräsvuori, Olen, 1996. Maalaus, kollaasi, 155 x 111 cm. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Rune Snellman.

1997


Järjestettiin Jyväskylän musiikki- ja taidekeskuksen kansainvälinen suunnittelukilpailu. Rakennukseen tulisivat uusi kaupungin taidemuseo ja Jyväskylä Sinfonian konserttisali. Palkinnot jaettiin, mutta rakennushanke ei toteutunut.


Pelko menettää Ester ja Jalo Sihtolan säätiön deponoima taidekokoelma painosti kaupunkia etsimään 1990-luvulla ratkaisua taidekokoelman esille saamiseen. Jyväskylän taidemuseon kokoelmanäyttelykäyttöön kunnostetaan entiset pankkitilat osoitteessa Kauppakatu 23 (Holvi). Vaihtuvien näyttelyiden ja toimiston käyttöön saneerattiin Valtiontalon tilat (Suoja) osoitteesta Kilpisenkatu 8.


Museon kuvataideosasto toteutti yhteistyössä kolmen kuvataiteilijan, Pertti Karjalaisen, Juhani Petäjäniemen ja Kirsi Tapperin sekä kaupungin kouluviraston ja Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osaston kanssa bussipysäkkiprojektin, jonka tuloksena 15 bussipysäkkiä sai uuden ilmeen. Hankkeeseen osallistuivat Kortepohjan, Kypärämäen ja Pohjanlahden ala-asteen oppilaat ja opettajat.


Japanilainen säännöllistä huolenpitoa kaipaava virtuaalilemmikkilelu Tamagotchi villitsi suomalaisia.

1998


Alvar Aallon 100-vuotisjuhlavuosi antoi tilaisuuden museotoiminnan osa-alueiden eriyttämisen. Säätiön ylläpitämänä Alvar Aalto -museo jäi arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistuneeksi museoksi ja kuvataiteelle perustettiin erillinen kaupungin ylläpitämä Jyväskylän taidemuseo, joka toimi myös Keski-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon näyttelyt avattiin väliaikaisiksi suunnitelluissa tiloissa 21.3.1998.


Nykytaiteenmuseo Kiasma avattiin Helsingissä 30.5. yhdysvaltalaisen Steven Hollin suunnittelemassa rakennuksessa.


Nokia nousee maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi.

Eila Kinnunen, Askartelu, 1998. Puuveistos, 19 x 105 x 23 (oranssi) ja 6 x 20 x 6,5 cm (sininen). Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jyväskylän taidemuseon kuva-arkisto.

Aikajanan on koonnut Seija Heinänen

Taidenäyttelytiloja Keski-Suomessa vuonna 1998

Hankasalmi: Taidegalleria Kiehinen, Sepän Galleria, ”Verogalleria”, Monitoimitalo, Oivan ometta, Katariinan kamari, Hermannin ja Miinan kesäkahvila

Jyväskylä: Galleria Harmonia, Galleria Becker, Pinacotheca, Galleria Sirius, Galleria Tähtikirkas yö, JT-Galleria, Keski-Suomen taidegalleria, Sepänaukion vapaa-aikakeskus, Jyväskylän taidemuseo, Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo

Jyväskylän maalaiskunta: Vaajakosken kirjasto, Tikkamannilan matkailukeskuksen galleria

Jämsä: Kivipankki

Jämsänkoski: Artemo-taidekeskus, Taidetalo

Kannonkoski: kirjaston näyttelytila

Karstula: Galleria Himmeli

Keuruu: Lauri Santun taiteilijatalo, Keuruun museo

Kivijärvi: Kirjaston näyttelytila

Konnevesi: Galleria Käpy, Kirjoahon taitelijakoti

Kuhmoinen: Riihigalleria

Saarijärvi: kaupungintalon näyttelytila, Saarijärven museo

Sumiainen: Kulmalan taidekoti

Viitasaari: Taidetalo Tuulensuu, Artport-taidekeskus, kirjaston galleria, Vuorelan kartano, Heinäahon kesägalleria ja Taidegalleria Punainen paja

Äänekoski: Hiskinmökki, Liimattalan taidekoti, pääkirjaston Hoikkassali

Lähteet

  • Ahmio, Heli 1999. Jyväskylän Grafiikan paja. Kehittyminen valtakunnalliseksi grafiikan keskukseksi 1978–1988. Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 6. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
  • Alvar Aalto -museon toimintakertomukset 1972–1997.
  • Castrén, Hannu; Luhtaniemi, Pasi 1998. Sydänmaan kuvia – Heartscapes. Jyväskylän Taiteilijaseura, Jyväskylä.
  • Ilta-Sanomat 1990-luku. Ilta-Sanomien juhlalehtisarja, 2017. Sanoma Media Finland Oy, Helsinki.
  • Jyväskylän taidemuseon toimintakertomus 1998.
  • Kangas, Anita 1988. Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu tutkimuksena ja politiikkana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 63. Jyväskylän Yliopiston kirjasto, Jyväskylä.
  • Keski-Mäenpää, Henna 2015. Fotogenesis. Ryhmän toiminta ja tavoitteet suomalaisen valokuvataiteen 1980-luvun kontekstissa. Taidehistorian proseminaarityö, Jyväskylän yliopisto.
  • Kivirinta, Marja-Terttu; Rossi, Leena-Maija 1991. Koko hajanainen kuva. Suomalaisen taiteen 80-luku. WSOY, Porvoo.
  • Kokko, Marja 2011. Jyväskylän kaupungin historia 1965–2008. Kopijyvä, Jyväskylä. http://www2.jkl.fi/viestinta/jyvaskylan_historia1965-2008.pdf
  • Lahti, Louna 1987. Alvar Aalto -museo 1966–1986. Keski-Suomen kuvataide, julkaisu 2. Alvar Aalto -museo, Jyväskylä.
  • Museotaite 1979–1996. Alvar Aalto -museon tiedotuslehti, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä.
  • Taide 4/1979.
  • Valjakka, Timo (toim.) 2016. Palavat tornit. Otteita Suomen taiteen 1980-luvusta. Burning Towers. Excerpt from the Finnish Art of the 1980s. Kirjokansi 115. Kouvolan taidemuseon julkaisuja 29. Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
  • Valkonen, Olli 1983. Kymmenen vuotta Luovaa Grafiikkaa teoksessa Graphica Creativa. Luova Grafiikka. Toim. Anne Valkonen. Luova Grafiikka ry, Jyväskylä.
  • Zetterberg, Seppo (toim.) 1993. Maailman historian pikkujättiläinen. Neljäs painos. WSOY, Porvoo.