Unto Hämäläinen (1923–2003)

Taiteilija ja keksijä

”Pyrkimykseni on tehdä teoksia, jotka pysähdyttäisivät ihmisen edes hetkeksi ja joiden luota pienen hiljaisen mietiskelyn jälkeen voisi edetä hieman virkistyneenä. Jos näin tapahtuu edes joidenkin kohdalla, vastaavat teokseni tarkoitustaan”

Unto Hämäläinen, 1974

Karjalan luovutetulla alueella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Unto Eelis Hämäläinen joutui perheineen toisen maailmansodan aikaan tuhansien muiden karjalaisten tavoin evakkotielle. Perheen asetuttua Jyväskylään Hämäläinen sai töitä Valmetin Rautpohjan tykkitehtaalla. Jatkosodan aikainen asepalvelus ilmavoimissa muovasi taiteilijasta vannoutuneen pasifistin. Havainnoidakseen paremmin ihmisen käyttäytymisen järjettömyyden Hämäläinen muutti 1960-luvun puolivälissä yksihuoneiseen, sähköttömään mökkiin Jyväskylän Taka-Keljoon. Hän on verrannut tätä muuttoaan eteenpäin kiitävään junaan, josta on uskallettava hypätä pois nähdäkseen junan vauhdin.

Unto Hämäläisen taideharrastus alkoi sotien jälleen itsenäisesti kirjoista tutkimalla ja kokeiluita tehden. Ensimmäiset maalaukset kuvasivat Lapin erämaiden maisemia. Kineettisiä veistoksia Hämäläinen alkoi tehdä 1960-luvun lopulla. Hän näki liikkeen nykyajan kuvana, joka aktiivisesti vaatii yleisöltään tarkastelua, ikään kuin nappaa ohikulkijaa hihasta. Hämäläinen ajatteli taiteen heijastelevan aina aikansa ilmiöitä ja toivoi yleisön hyväksyvän kuvataiteen eteenpäin kehittymisen; mennäänhän kaikilla muillakin elämän alueilla eteenpäin.

Hämäläinen käytti teoksissaan paljon kierrätettyä materiaalia esimerkiksi vanhojen autojen tai polkupyörän osia, purkutalon seiniä ja hevosen häntiä. Kierrätystaide ja ”make do and mend”-henkisyys voivat kuitenkin aiheuttaa myös päänvaivaa muille teosten parissa työskenteleville, sillä kierrätysmateriaalin käyttö voi aiheuttaa turvallisuusriskin. Sykkivä galaxi (1980) teosta kunnostettaessa 2018 ei etukäteen voitu tietää, millaiset viritelmät teosta sisältä pyörittävät. Kunnostustyössä mukana ollut Keski-Suomen museon museomestari Tuukka Eskolan mukaan Hämäläisen teokset ovat yhtä mielenkiintoisia sekä sisä- että ulkopuolelta. Onneksi teoksen uumenista paljastui yllättävän yksinkertainen mekanismi ja teos saatiin esityskelpoiseksi.

Essi Rönkkö

Lähteet

• Kantokorpi, Otso (2002) Dimensio 30: Dimension vuodet 1972 – 2002. Dimensio ja Salon taidemuseo
• Pennanen, Tapani, Villanueva, Marjut (toim.) (2012) Dimensio 40: Taide humanisoi tekniikkaa – Dimension 40-vuotisjuhlanäyttely. Tampereen taidemuseo.
• Dimensio (1974) näyttelyjulkaisu, Dipoli, Espoo
• Dimensio (1973) näyttelyjulkaisu, Wäinö Aaltosen museo, Alvar Aalto-museo
• Turpeinen, Sirpa (1996) Unto E. Hämäläisen ”boheemikinetiikkaa” ja kesympiä kuvia. Alvar Aalto-museo.
• Ojala, Reetta (2018) Unto E. Hämäläinen: Sykkivä Galaksi – kunnostustyön dokumentointi.
• Kajander, Kaj: Unto Hämäläinen (1923–2003): Taiteen ja teknologian leikkauspisteessä. Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin. http://ehtiihanpariisiin.keskisuomentaide.fi/taiteilija/unto-hamalainen/ (10.9.2019)
• Unto Hämäläisen haastattelu 1996. Jyväskylän taidemuseon arkisto.