Graphica Creativan taiteilijat - Miltä näyttää aika?

Kansainvälisiä vaikutteita, taiteilijoita ja teoksia

Graphica Creativa näyttelyt kartuttivat kiitettävästi Jyväskylän kaupungin taidekokoelmia grafiikan vedoksin, sillä kaiken kaikkiaan näyttelyistä hankittiin vuosina 1975–1996 90 teosta. Näistä kansainvälistä grafiikkaa edustaa 53 teosta. Kokoelmanäyttelyyn on pyritty valitsemaan jokaisesta triennaalista yksi teos:

Shu Takahashin (1930) serigrafia Kallistuvat valkoiset (1973) hankittiin ensimmäisestä triennaalista. Takahashi on syntynyt Fukuyaman kaupungissa Hiroshimassa, mutta hän muutti jo 1963 Roomaan. Nykyisin hän asuu osittain Roomassa, mutta työskentelee myös Japanissa taiteen professorina Kurashikin Yliopistossa. Hän järjestää paitsi erilaisia japanilaisen nykytaiteen näyttelyitä myös grafiikan työpajoja lauantaisin ateljeessaan lapsille ja heidän äideilleen.

Islantilaista grafiikkaa vuonna 1978 edusti Ragnheiður Jónsdóttir (1933) teoksellaan Kansanjohtajat (1976). Jónsdóttir on yksi islantilaisen taiteen pioneereista, joka teki myös kansainvälisesti tunnetuksi taidegrafiikkaa. Taiteilija on maassaan tunnettu erityisesti naisten tasavertaisuuden ja oikeuksien puolestapuhujana.

Japanilainen Tetsuya Noda (1940) yhdistää teoksissaan perinteellistä japanilaista puupiirrostekniikkaa ja uudenaikaista serigrafiavalokuvaa. Vuoden 1981 triennaaliin hän osallistui ihmisen arkipäiväistä elämää käsittelevällä teossarjallaan. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmiin hankittiin hänen sarjastaan vain yksi teos, Päiväkirja 27.huhtikuuta 1980. Mikä on harmi, sillä vasta nähtyään teossarjan muut osat oivaltaa teoksen koko idean. Tetsuya Noda on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin grafiikkanäyttelyihin. Hän yksi kansainvälisesti tunnetuimpia japanilaisia nykytaiteen taidegraafikoita. Noda on toiminut Tokion kansallisen taidekorkeakoulun apulaisprofessorina vuodesta 1977 lähtien. Hän nimeää edelleen kaikki vedoksensa kuin päiväkirjan lehdet.

Vuonna 1984 näyttelyyn osallistui kahden muun suomalaisen taiteilijan ohella Outi Heiskanen (1938). Hänen kolmiulotteinen, vanhoja teoksiaan uusiin yhteyksiin yhdistelevä teos Näyttämökuvia kotirouvan teatterista sai lehdistön kriitikoilta kiitosta omaperäisenä ja persoonallisena kokonaisuutena. Heiskanen oli yksi näyttelyn yhteydessä ensimmäistä kertaa jaettavan Pro Graphica palkinnon saajista. Hiljainen talvi (1981) oli osa hänen kuva- ja tilateostaan. Outi Heiskanen, joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Heis, on erityisen tunnettu pienikokoisista ihmisiä ja taruolentoja kuvaavista metalligrafiikan töistään, joissa on usein mystinen satumaailman tunnelma. Hän yhdistää samaan työhön usein syväpainomenetelmistä akvatintaa ja etsausta tai kuivaneulaa. Heiskanen on toiminut Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina 1992–1995 ja rehtorina 1994–1995.

Graphica Creativassa 1987 esillä olleista työpajoista ja grafiikan tuottajista kiinnostavimpia olivat italialaisen 2RC teokset. Näistä teoksista Jyväskylän kaupungin taidekokoelmiin hankittiin Walasse Tingin (1929–2010) teos Nainen (1984). Ting syntyi Wuxissa, Kiinassa. Hän opiskeli hetken aikaa Shanghain taideakatemiassa, mutta koulun muodollinen opetus ei inspiroinut häntä ja 17-vuotiaana hän muutti seitsemäksi vuodeksi Hong Kongiin. Vuonna 1952 hän jatkoi matkaansa Pariisiin luovan vapauden perässä ja siitä 1958 New Yorkiin. Ting tunnetaan erityisesti värikkäistä kukkia ja naisia kuvaavista teoksista. Hän kutsui itseään ”kukkien varkaaksi”. Maalata pitää samalla nopeudella, millä varas vetää aseen

Vuoden 1990 Graphica Creativan julistaman Pohjoismaisen grafiikkakilpailun voitti jyväskyläläinen taidegraafikko Ulla Virta (1946) kolmiosaisella puupiirroksella, josta lunastettiin Jyväskylän kaupungin taidekokoelmiin teos Tuli (1990). Taidemaalarina uransa aloittanut Ulla Virta on jyväskyläläisen grafiikan uranuurtaja, joka on työskennellyt Jyväskylän Grafiikkakeskuksen grafiikan pajalla sen perustamisesta lähtien 1980 luvun alusta. Virran puupiirroksissa ekspressiivistä aiheenkäsittelyä leimaa naisellisen hienostuneisuus.

Hyvän esimerkin taiteilijoiden tilanteesta eri maissa vuoden 1993 triennaalin yhteydessä antoi argentiinalaisen Esteban Ariel Alvarezin kirjoitus näyttelyluettelossa, jossa hän kertoi maansa taiteen tilasta. Maan talous oli ahtaalla eikä valtio kyennyt turvaamaan taiteilijoiden työoloja. Taiteilijoiden tarvitsemat materiaalit oli tuotava ulkomailta, joka nosti niiden hintoja. Kaikesta huolimatta taiteilijat halusivat saada kansainvälisiä vaikutteita, osallistua näyttelyihin ja pysyä mukana taiteen kehityksessä. Adrian Gonzalez (1961) edusti nyrkkeilyaiheisilla teoksillaan argentiinalaista grafiikkaa. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmiin hankittiin hänen sarjastaan teos Isku iskulta (1992)