logo

Taiteilijat: Anne Alho

Anne Alho (1955–2010)

Totuuden etsijä

Anne Alhon taide edusti 1980-luvun kuvanveistäjille ominaista tapaa etsiä ja luoda oman näköinen ja henkilökohtainen ilmaisutapa. Alho teki taidetta aihe edellä, monipuolisesti eri materiaaleja käyttäen. Keskeisin veistosmateriaali oli kuitenkin teräs eri muodoissa. Teräs materiaalina mahdollisti myös suurikokoisten teosten työstämisen.

Taiteilija Ossi Somma (s. 1926) opetti Alholle, että taiteessa tärkeintä oli idea, ei toteutus, ja tällä olikin merkittävä vaikutus Alholle. Kuitenkin Alho koki, ettei tekninen taituruus tai teoksen esteettisyys ”syö ideaa pois”. Alholle itselleen kauneus oli tärkeää, muttei kuitenkaan itseisarvo. Alho koki, että hänen oli ravisteltava pois kuvanveiston klassiset arvot ja pinnallinen kiilto, mikäli teoksen aihe vaati jonnekin syvemmälle menemistä.

Kolmen veljen kanssa kasvanut Alho oli tottunut todistamaan, että hän naisena pärjää miesten maailmassa. Isojen teosten tekeminen oli oikeutetumpaa, kuin naisellisten aiheiden kanssa ”pipertäminen”. Uran edetessä Alho antoi itselleen pikkuhiljaa luvan käsitellä myös ”naisten aiheina” pidettyjä asioita, kuten kukkia ja asetelmia. Alho rakensi tietä kuvataiteen kaanonissa ”feminiinisen” ja ”maskuliinisen” reviirien välille teorioimatta, luontevasti veistoksiensa kautta. Teosten lähtökohdat saattoivat tulla henkilökohtaisen elämän yllättävistä sattumista.

Anne Alho syntyi Joensuussa, mutta perhe muutti jo seuraavana vuonna Jyväskylään. Alho opiskeli kuvanveistoa Kankaanpään taidekoulussa, josta hän valmistui vuonna 1984. Hän työskenteli Jyväskylässä opettajana työväenopistolla, jossa jatkoi itsekin opiskelua.

Alhon teoksia on paljon esillä julkisissa tiloissa. Jyväskyläläiset saattavat tunnistaa Hippoksen vierestä löytyvän värikkään Rondon (1997) tai Seppälän Citymarketin parkkipaikkaa elävöittävät muovipilvet, eli Unelman (2004). Näistä jälkimmäinen on toteutettu yhdessä puoliso Harald Karstenin kanssa.

Essi Rönkkö

Lähteet

  • Share